11.4.2014 ADAMS @ Gloria, Helsinki

Aikaa on kulunut jälleen, mutta ongelmana on ollut se etten ole saanut tämän kyseisen bändin pölyjä pois mielestäni. ADAMS..... Mistä oikein aloittaisin.... Miten kuvailla sellaista bändiä, jolle on myynyt sielunsa? Ei yksinkeraisesti mitenkään.. Ei siihen löydy sanoja tai sitten en osaa kuvailla tätä kyseistä keikkaa, jossa olimme yhdessä avokkini ja muutaman ihanan ystävän kanssa. Ilta oli SUUREMOINEN! Tunteita herättävä ja arpia jättävä ilta, jota en tule unohtamaan koskaan. Tunnen jälleen liikutusta sisälläni kun kirjoitan tästä bändistä ja se melkein saa minut kyyneliin. Ikävä on kova.. aivan hirveä ja haluasin huutoparkua tunteeni jälleen ulos koska rintaani puristaa  ikävästi ja pala  on noussut kurkkuun. Kuten kirjoitin aiemmin.. Olen myynyt sieluni tälle bändille. Tai oikeammin.. Adamin äänelle ja Shotan nerokkuudelle..

Tästä bändistä on tullut lyhyen ajan sisällä todella rakas ja pakko myöntää, että tämä nousee myös  bändilistassani ihan kärkeen. Ihan uusi tuttavuus siis tai no.. Olemmehan keränneet jo jonkun aikaa kyseisen bändin fanikamaa, mutta yhden illan jälkeen bändistä vain tuli sellainen, ettei  paluuta ole entiseen. Mutta voisimpa palata jälleen tuohon ihanaan iltaan ja aloittaa kertomisen miten tuo keikka oikein sujui.

Kaikki lähti siis siitä, että päätimme porukalla lähteä jonottamaan ADAMSIN keikalle  ajoissa. Alkuun meitä oli lähdössä vain kolme: minä, avokkini ja eräs kaveri, joka on käynyt ennenkin meidän kanssa keikkailemassa, mutta... Onnistuin koukuttamaan yhden toisenkin nettituttuni kyseiseen bändiin ja hänen kihlattunsa  myös, joten yhtäkkiä meitä olikin jonottamassa 6 koska heidän eräs ystävänsäkin tuli keikalle mukaan. En ollut koskaan aiemmin nähnyt näitä kyseisiä ihmisiä, joten jännitin ihan kamalasti. Onneksi avokkini on meistä se sosiaallisempi puolisko, joten taisimme antaa kuitenkin ihan hyvän kuvan itsestämme. :"D Keli ei ollut mikään maailman paras.. Perus Suomen sää eli taivaalta satoi räntäpaskaa niskaamme ja Helsingissä kun tuulee aina niin olimme loppua kohden jälleen jäässä. Pääsimme lähtemään ajoissa, sillä halusimme varmistaa paikkamme eturivissä! Tämän vuoksi jonotimmekin 3 ja puolituntia, mutta se kaikki oli vain sen arvoista.

Uudet tuttavuutemme olivat todella mukavia ja olenkin tämän vuoksi onnellinen, että olen saanut tutustua heihin. Puheenaihetta siis riitti samalla kun fantasioimme Adamin satiinisesta yöasusta kaikkeen... mahdolliseen.. Ilmassa  siis oli jo sellaista odotuksen tunnetta, jota en ole vielä koskaan aiemmin tuntenut minkään bändin keikalla. Ei edes kylmä sää haitannut, sillä olimme varautuneet kaikkeen eväitä myöten.

                  Ensimmäinen biisi taisi olla tämä ja tämän biisin kautta olen onnistunut koukuttamaan monia.

Tähän väliin voisin mainita, että kyseinen bändi tosiaan soittaa paljon homoeroottista musiikkia, joka näkyy heidän sanoituksissaan, musiikkivideoissaan ja lavashowssaan! Bändi on siis tämänkin vuoksi tärkeä, sillä oma elämäntilanteeni perustuu tähän homouteen todella paljon. Tai no.. tässä tapauksessa lesbouteen, mutta yksi ja sama asia. Tämä bändi on antanut niin paljon voimavaroja, että mä en tiedä  miten voisin tätä bändiä kiittää tarpeeksi. Tämän avulla olen löytänyt oman itseni ja saanut paljon uusia kavereita, joista olen kiitollinen. Liitän erään lainauksen heidän haastattelustaan tähän alemmas :

Nyanko Scandal Factory esittää: ensimmäistä kertaa Suomessa “neo sexual” visual kei duo ADAMS

ADAMS tuo esille käsitteen universaali rakkaus, sanoituksissaan, videoissaan ja kuvissaan.

He käyttävät aikaa ja energiaa luodessaan sensaatiomaisen käsitteen, tämä kyseinen duo on ainutlaatuinen ja omalla tasollaan tyylissään, jota kuvaillaan sanoin « NEO SEXUAL ».

”Käsitteellä « NEO SEXUAL » me haluamme luoda uuden sukupuolen, kuten unisex, jotain joka kadottaa rajat miesten ja naisten väliltä, koska rakkaus on yleismaailmallinen tarina. Soundimme on sama. Rakastamme lauluja, jotka eivät ole selkeästi VK tai jpop tai clubimusiikkia. Se on rajaton sekoitus tuon kaiken väliltä, aivan kuin uusi musiikki tyyli.” –Shota haastattelussa Nippon Projectille, Elokuussa 2013

Mutta sitten taas keikkaan! Jonotuksemme todellakin palkittiin, sillä olimme ensimmäisten joukossa kun pääsimme tuonne jonotuspaikalle ja pian narikkamaksujen ja muiden jälkeen saavuimme saliin ja tajusimme, että "Ei herranjumala.. Pääsimme aivan lavan eteen!!" Gloriassa tuo lava on jännänmuotoinen tai siinä on ihan normaali lava ja siitä lähtee myös sellainen pitkulainen osuus ja tämän pitkulaisen osuuden kohdalle pääsimme nojailemaan.! Olin aivan onneissani jo tässä vaiheessa ja jännitin kovasti keikan alkua, sillä ennen ADAMSIA lavalle nousi Suomalainen visual rock bändi  KARMIA. Tätä ennen avokkini ja muutama kaverini kävivät myyntipöydässä, johon taidokkaasti kului yhteensä  70e.. Kaikki rahamme mitä olimme varaneet keikalle mukaan. 

Avokkini kirjoitti myös omaan blogiinsa keikasta ja merkitsi itsensä kuvaan, mutta olen tuossa aivan hänen vieressään, joten kuva on erittäin havainnollistava. Tästä myös saa käsityksen miten edessä oikeastaan olimme!

Keikkaostokset, jotka saimme haalittua ennen keikan alkamista. Kuvassa näkyy myös Shotan plektra, jonka avokkini sai nappaistua keikalta ja pyydettyä siihen nimmarin Shotalta! Nimmarit löytvät myös julisteesta, sekä oikeanpuoleisesta valokuvasta.

Ostettuamme melkein koko myyntipöydän tyhjäksi jäimme odottamaan siis keikan alkamista. Yritin vain muistella miten hengitettiin oikein, sillä pelkkä herrojen näkeminen sai minut jo liikuttumaan. KARMIA kuulosti tällaiseksi Visual rock bändiksi ihan hyvältä ja ainakin muistan miten tuituttelimme heidän basistiaan, joka oli kaikinpuolin aika söppänä tapaus.. Tämän näkemisen jälkeen en ole kuitenkaan perehtynyt bändiin sen paremmin, sillä musiikki ei kuitenkaan niin paljoa inspaa, että ryhtyisin bändiä kuuntelemaan. Oli kuitenkin suhteellisen viihdyttävää katsottavaa, sillä Oula (bändin laulaja) unohteli koko ajan miltein biisejä tai sitten tämä vain kuului showhun :"D Ihmiset eivät olleet oikein messissä heidän soitossaan, joka taisi heitä hieman harmittaa. Lopulta Oula sitten ilmoitti, että "Noni, eiköhän tää ollu tässä, joten päästetään ne kaks lavalle". Tällä tarkoitti siis  Shotaa ja Adamia.

Jännityksen saattoi tuntea tässä kohtaa salissa selvästi, sillä ennen keikan alkamista  eteen laskettiin valkoinen... Mikähän se on.. Sellainen mihin esim powerpointilla voidaan heijastaa kuvia seinälle? No anyway.. Sellainen laskettiin siis lavan eteen, sillä tällä välin Shota asteli laittamaan kitaraansa kuntoon. Oh god.. Ihan kun ihmiset eivät häntä onnistuneet näkemään ja tämä taisi yllättää myös Shotankin kun tajusi, että yleisö todella näki hänet :"D... Shota pieni, mutta ainakin pääsimme näkemään hänestä vilauksen ennen kun tämä kyseinen keikka pääsi viimein alkamaan.

Ja  sitten.. Pitäisi varmaan alkaa muistelemaan millä biisillä keikka oikein alkoi! Öööh.. Ja minä kun muistaisin sellaisia kun aivoni ovat kuin kultakalalla.. Onneksi on  tuo avokinkin blogi, joten sieltä on hyvä käydä stalkkaamassa... Okei.... Keikka alkoi niinkin ihanalla kappaleella kun Checkmate ja heti perään sellainen ihanuus kuin Boys and Girls. Olin aivan myyty kun herrat astelivat lavalle Checkmaten aikana ja jäivät näinkin ihaniin asentoihin:

Kuvaaja Laura Heinonen

Shota and Adam -kuvaaja Laura Heinonen

Shota aloitti shown sytyttämällä sähkötupakan, jolloin saliin leijaili todella makea tuoksu, joka tuntui pyörryttävän ihanalta.! Sinä aikana käteni eksyi suun eteen, joka meinasi sitä, että mun oli vaikea pidätellä itkua tässä vaiheessa. Shotan katse oli porautunut sieluuni jo tässä vaiheessa ja sai sydämeni läpättämään.. Kyllä sinä alussa jo ehti muutama kyynelkin tipahtaa, joka jo kertoo siitä, että keikan aloitus oli jo onnistunut! Tai sitten olen ihmisenä vain liian herkkä.

En muista minä biisin aikana tämä ihana kaksikko heitteli omenia yleisöön (kielletty hedelmä), mutta emme onnistuneet saamaan ainuttakaan! Tosin.. Emme varmaan olisi raaskineet sellaista syödä. Varmaan hulluuksissamme olisimme päällystäneet omenan kuplamuoviin ja asettaneet sen vitriinikaappiin :"D "Älkää edes katsoko sinne.. tai hengittäkö sinne päin" menetelmällä. Mutta tämäkin vain osoitti bändin visuallisuuden josta olen todella onnellinen. 

Kuten jo aiemmin onnistuin mainitsemaan niin olen todella huono muistamaan biisejä, jotka soitetaan keikan aikana, joten tämän vuoksi kopioinkin avokkini settilistan, joka vain itse päättelemällä listasi kyseiset kappaleet listaan:


Boku no sei
Seseragi
Dizzy love
Bittersweet
Romance
Sweet Dreams (cover of Marilyn Manson)
Like a dance
Galaxy
Yoakemae
White caress
Kissing in the dark
Sweet dreams


Kappaleet eivät tosiaan tulleet aivan tuossa järjestyksessä, mutta eipä sillä väliä ollutkaan. Paljon kuulin lempparikappaleitani ja näistä tärkeimmät tällä hetkellä ovat erityisest Boku no sei ja Seseragi. Soittivat siis uusiakin kappaleita heidän uudelta 69 albumiltaan ja tässä lemppareita on ehdottomasti White Caress, josta tänään julkaistiin pv! Mutta siitä myöhemmin, sillä tämähän on keikkaraportti, joten en viitsi sekoittaa tähän montaa asiaa yhtäaikaa.


Sitten voisin siirtyä suoraan Seseragiin.Seseragin musiikkivideo on itsessään jo kaunis, mutta sitten kun tämän näkee livenä se ei ole enää entisensä. Tämänkin aikana onnistuin itkemään, mutta en niin pahasti mitä sitten myöhemmässä vaiheessa keikkaa, mutta kyllä kyyneliä nousi tässäkin silmiini. Tässä biisissä  ihmiset tiesivät mitä odottaa ja sen huomasikin jo hysteerisenä kiljumisena siinä vaiheessa kun Shota ottaa kitaran kaulaansa. Videossa Shota siis nappaa Adamin itseään vasten kitaralla, joten pääsimme kokemaan ja näkemään tämänkin näyn aivan livenä!

Kuvaaja Jenni Saarinen

Muistan vieläkin miten onnessani olin tämän kappaleen aikana! Miten pääsimme kaikki todistamaan tätä ihanaa näkyä yhdessä. Adamin ilme on vain jotain sellaista, että se sai  ajan pysähtymään ja heitä on vain pakko tuijottaa herkeämättä. Alkuun keikka alkoi pehmopornoilulla, mutta oli näitä herkempiäkin kohtia paljon ja tämä oli yksi niistä. Alussa mm Shota oli laskeutunut polvilleen Adamin eteen ja suukotteli tämän masua ja myöhemmässä vaiheessa Adam makasi melkein selällään maassa samaan aikaan kun Shota antoi sormiensa vaeltaa Adamin paljaalla rinnalla. Näistä emme saaneet kuvamateriaalia, sillä kuvaajamme jäätyivät näissä kohdissa vain niin pahasti (positiivisesti tietenkin).!

Adam parka romahti Seseragin lopussa maahan. Aivan ihana ja sympaattinen mies! Kuvaaja Laura Heinonen

Olisin kovasti halunnut lisätä Seseragista myös videon, mutta niitä ei ole valitettavasti vielä koneellani, joten niiden lisääminen tapahtukoon myöhemmin. Mutta Seseragin loputtua Adam onnistui romahtamaan, joka sai aikaan monia tunteita meissä kaikissa.! Toivottavasti myös heissäkin.

Monia ihania kappaleita siis kuultiin, mutta kaikkein tärkein ja rakkain oli ehdottomasti Boku no sei.. Jo pelkästään siinä kun kuulin aaltojen kohinan (kuuluu biisiin) sai vuorostaan mut romahtamaan täysin. En vain käsitä miten jouduin sellaisen tunnekuohun valtaan... En ole koskaan itkenyt millään keikalla niin paljoa, että olisin muuttunut niin hysteeriseksi niin kuin avopuolisoni mainitsi omassa blogissaan. Rakastan boku no seitä vain niin paljon, sillä Adamin ääni tuossa biisissä on niin jumalaisen kaunis.. En kehdannut nostaa katsettani Adamiin, sillä samaan aikaan häpesin romahdustani, vaikka Shota olikin edellisenä iltana kirjoittanut blogiinsa ennen Suomeen tuloa, että haluavat jättää meihin paljon tunteita ja syviä lähtemättömiä arpia. Tässä kohdin he onnistuivat jättämään ne ainakin minuun.. Muistan miten silmäni sumentuivat kyynelistä samaan aikaan kun yritin rauhoitella hysteeristä mieltäni. Lopulta avokkini oli pakko napata minut kainaloon, jolloin kyyneleet silmissä nostin katseeni Adamiin, jolloin sain suoran näköyhteyden häneen ja tuon yhteyden aikana halusin kertoa katseellani miten onnellinen olen.. Miten olen heistä ylpeä ja miten paljon heitä rakastan. Tämä taisi kuvastua katseestani, sillä näin hymyn tämän miehen kasvoilla ennen kun painauduin avopuolisoani vasten itkemään.

Ei tarvitse varmaan paljoa enää kuvailla miten onnistunut tuo ilta oli.. Heissä on vain niin paljon hyvää, että se sattuu.! Hieman kyllä tuo romahdukseni harmittaa, sillä olisin halunnut kuulla Boku no sein täydellisesti loppuun, mutta onneksi keikalla oli ihmisiä, jotka onnistuivat kuvaamaan videoita.! Ehkä saan myös boku no seistä videon blogiini jos oikein kauniisti pyydän. ^.^ Tämä oli huippu ihana keikka siinäkin mielessä kun herroihin sai koskea keikan aikana! Jo alkukappaleen aikana Shota asteli catwalkille ja laskeutui meidän tasollemme, jolloin tajusin, että käteni kiertyivät hänen reitensä ympärille.. Koskin Adamin vatsaa ja myös hänen jalkojensa kimpussa olin enemmän kuin kerran! Kuten äitini totesi kun hänen kanssaan keskustelin keikasta kuinka olin ollut aivan kuutamolla.. Sitähän se taisi olla koko keikan ajan.! Aivan lopuksi saimme kuulla vielä kappaleen ONLY, joka on yksi ihana kappale heidän sinkullaan.!

Niin ihana ja täydellinen Adam <3 - Kuvaaja Laura Heinonen

Adam tuli tervehtimään kaverini kameraa -kuvaaja Laura Heinonen

Adam tulossa tervehtimään yleisöä -kuvaaja Laura Heinonen

Keikka yksissään ei ollut vaan mahtava vaan keikan jälkeen oli myös nimmarijakotilaisuus. Keikan jälkeen avokkini onnistui tosiaan löytämään Shotan toisen plektran, sillä se oli onnistunut hukkumaan yleisön sekaan sen jälkeen kun Shota oli sen sinne heittänyt.! Kukaan ei ollut poiminut  sitä itselleen, joten oli vain hyvää tuuria, että hän sattui sen löytämään. Toisen plektran löysi kaverimme, joten oliko vain kohtalo mukana, että saimme juuri nämä kaksi plektraa, jotka Shota luovutti yleisölle?  Kummatkin sai niihin myös Shotan nimikirjoituksen ^.^ Olin itse varmasti todella hurmaava kun itse kävin pyytämässä erääseen valokuvaan nimmaria, sillä en ollut ehtinyt siistiä bandameikkiäni. Meikkini olivat siis onnistuneesti valuneet itkemiseni aikana. Pääsin kättelemään Adamia ja Shotaa nimmarijaon yhteydessä.! Kaverini myös kehui Adamin nenää söpöksi tuon nimmarijaon aikana, joka sai Adamin nauramaan. Shota oli hieman unessa kun avokki pyysi plekatraan ja julisteeseen nimmaria, mutta eipä se mikään ihmekään ollut kun nämä kaksi herraa antoivat lavalla kaikkensa.!

-kuvaaja Laura Heinonen

Kuva plektrasta sekä kolmesta chekistä, jotka saimme ostettua keikalta!

Olemme tosiaan hullaantuneet chekeihin ja niitä saimme ostettua kolme kappaletta tai näissä oli ideana sellainen, että jos osti tietyllä summalla tiettyjä fanipaketteja? niin sai ostaa näitä 5euron chekejä. Niitä siis saimme mukavan määrän ja ne pääsivät meidän kansioomme, jonne keräämme muiden bändien chekejä ja valokuvia.

Yksi näistä chekeistä on harvinainen, sillä Adam on käyttänyt tätä samaa kuvaa instassaan vai olikohan se twitterissä? Jommassa kummassa kuitenkin eli Adam on siihen koskenut <3

Niin ihana Shota -kuvaaja Laura Heinonen

-kuvaaja Laura Heinonen

-kuvaaja Laura Heinonen

Aivan ihanaa siis oli ja fanit olivat kultaa koko keikan ajan. En tule unohtamaan tuota keikkaa koskaan ja odotan jo innolla seuraavaa kiertuetta, vaikka eihän heillä ole tämäkään kiertue vielä edes loppunut, mutta... Ikävä vain kasvaa koko ajan, joten saisivat sitten äkkiä tehdä uuden kiertueen.! Sitä ennen voi yrittää metsästää fanikamaa ja kuunnella heidän albumeitaan sekä hehkuttaa ystävien kanssa kyseistä bändiä. Vielä kerran... Oon niin tavattoman onnellinen, että pääsin kokemaan tämän kaiken, joten kiitos siitä kuuluu kokonaan ADAMSILLE ja ihanille faneille, joiden seurassa tunnen kuuluvani joukkoon.

KIITOS! -kuvaaja Laura Heinonen

Sadien 9vuosipäivä (18.3.2014) ja muita kuulumisia

Noniin. Nyt kun tässä alkaa jo hieman tervehtymään niin on aika päivittää myös blogiakin! Kamalasti on tullut taas osteltua kaikkea, joten tästä taitaakin enemmän tulla kuvapostaus, sillä kuvia on kertynyt jokusen verran. Pitäisi vaan oppia siihen, että _heti_ kuvaisi kaikki saadut tuotteet ja päivittäisi ne tänne blogiin niin ei ehtisi tulla minkäänlaista stressiä niiden osalta. Nyt onkin hyvä hetki kirjoittaa, sillä meille on jälleen tulossa paljon tavaraa ulkomailta, joten jos ne sitten saisi tänne ajallaan! Hieman jo jännittää, sillä kyseiset tavarat ovat jo tullissa, joten saa nähdä milloin eksyvät tänne Suomeen. Meksikosta ja Japanista on tulossa siis kaikkea kivaa! mm:

-An cafen photobook nimmareilla (lisäksi tuon kirjan mukana tulee kaikkea pientä kivaa, joten sitä odotammekin innolla)
-Lehti, jossa The Gazeten Kain photoshootit 
-Extroina valokuvia (tämä on aina yhtä jännittävää, sillä eräs tuttu myyjämme ei koskaan kerro etukäteen millaisia kuvia hän laittaa meille pakein mukana)
-7julistetta An cafelta
-50kpl lehtikuvia An cafelta
- Sadien nimmaroitu kortti! (tämä oli kallis, sillä myyjä pyysi siitä 37e ;______; )

Ja voisimpa, vaikka listata nekin tavarat, jotka meillä on varauksessa:

-Kamijon juliste (tosin tämän osto on vielä epävarmaa, sillä kyseinen juliste on varauksessa jollekin toiselle  ostajalle, mutta täytynee  toivoa, ettei tämä kyseinen henkilö sitä ottaisi, sillä juliste on ihana!)
- EAT YOU ALIVEN Ryohei cheki
- Gaze valokuvia nimmareilla (tämäkin sitten taas näitä, jotka joku toinen ehti jo varata itselleen, mutta ens viikon lauantaina saadaan tietää tulevatko nämä meille vai ei)
- Facekaverilta on tulossa sitten vielä kaksi An cafen julistetta! ^.^ 

Noin.. Tuossa oli nyt ne kaikki mitkä muistan. Avokki on tehnyt kauppoja suurimmaksi osaksi, joten saattaahan olla, että olen jotain taidokkaasti onnistunut  unohtamaankin! :"D Mutta sitten voisi siirtyä tuotteisiin mitä meille on jo ehtinyt tulla näiden viikkojen aikana. Aloitetaampa, vaikka seuraavista:

EAT YOU ALIVEN Kenji chekit <3 näitä olis kiva kerätä enemmänkin.

3kpl levyjä! The Gazeten Toxic, heidi. Panorama sekä An Cafen
Harajuku Dance Rock

SHOXX lehti, jossa on  ihania kuvia Decade ajoilta!

 Siinä olikin sitten ne, jotka tulivat pari viikkoa sitten ^.^ Tuosta heidi. levystä mainittakoon sen verran, että ostettiin se oikeastaan siksi kun haluttiin kuulla heidän biisejään ennen kun mennään kyseisen bändin keikalle ensi kuussa. Ei ehkä ihan ole sitä omanlaista musiikkia, mutta silti tykkään ja sitäkin keikkaa odotan innolla. Levy ainakin oli hyvä, joten uskon, että keikastakin tulee sitten onnistunut kokemus. Tuohon bändiin täytynee paneutua vielä enemmän ennen keikkaa,sillä olisihan se mukava tunnistaa kappaleita ettei käy niin nolosti kun Miyavin keikalla ettei tunnistanut ainuttakaan biisiä.!! Täytyy siis hieman skarpata, vaikka eihän sen pitäisi niin suuri häpeä olla, vaikka ei niitä tunnistaisikaan. Tuo levy oli halpa, joten senkin vuoksi se piti itelle napata.!

Ja sitten ostokset, jotka ovat putkahtaneet tällä viikolla postiluukusta:

Sadien fanclub dvd:t sekä An cafen Amazing blue minialbumi

Ihanan  iso An cafe juliste <3

Tuossapa ne taisi kaikki olla. Julisteet osioon ehdittiin jo päivittää viime viikolla muutamia tulleita an cafen julisteita, joten niitä en tähän postaukseen laita enää uudestaan :"3 Paljon on siis menny rahaa, mutta ei tähän mennessä vielä ainakaan kaduta ollenkaan! Mitäpä sitä ei tekisi kivan harrastuksen eteen. Ei olla edes ehditty katsomaan noita Sadien fanclub dvd:tä, sillä ne tulivat  tänään. Ainakin myyjä sanoi niiden olevan hyviä ja hänelle jäikin noista vielä kolmas dvd, joka pitää sitten myöhemmin vielä ostaa. Sadien Gain minialbumikin pitäisi hommata, mutta samainen myyjä ei ole vielä vastannut viestiini,  että kuinka paljon siitä pyytäisi ^^ Laitampa vielä ennen kun siirrytään Sadien vuosipäivään kuvan meidän tän hetkisestä Gazejuliste seinästä, joka alkaa olemaan pikkuhiljaa valmis.

Meidän makkarista tulee hieno, kunhan saadaan kaikki julisteet seinille!

Mutta sitten seuraavana onkin vuorossa Sadie! Juhlittiin pienesti heidän 9vuosipäiväänsä herkkujen kera samalla kun kuunneltiin läpi heidän tuotantoaan. Dvd:tä ei ehditty katsomaan, mutta siitä huolimatta  oli ihana selailla levyjä läpi ja muistella miten tähän bändiin törmäsi. Sadiesta tuli heti rakas bändi mulle ja uskon, että samaa mieltä on myös avokkinikin, sillä me molemmat rakastamme suuresti Maon ääntä. Muistan vieläkin miten en alkuun tykännyt Maosta lainkaan ja heti dumppasin tämän, sillä perusteella etten pitänyt miehen äänestä ja kuinka se oli niin erilaista Gazeen verrattuna. Taisin jopa mainita miten Mao matkii Rukia ja mitähän vielä.. Alkuun siis en ollut lainkaan tämän kyseisen bändin kannalla, mutta ennakkoluuloni muuttuivat kun keskityin biiseihin ja nimenomaan Maon ääneen!

Miten kuvailla jotain sellaista mihin ei yksinkertaisesti vain löydy sanoja? Miten haastavalta tuntuukaan kun yrität kuvailla Maon ääntä, joka on samaan aikaan klassinen ja  synkkä.? Miten tuosta pienestä miehestä lähtee niin mahtava ääni, että saa kehosi tärisemään pelkästä innosta kun olet löytänyt, jotain sellaista mihin olet todella tykästynyt tai sanotaanko paremminkin, että rakastunut.. Ei sitä tunnetta voi vaan kuvailla mitä Maon ääni saa aikaan. Musiikkityyli on lähellä omaa, joten ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Teininä fanitin paljon Nightwishiä ja erityisesti Tarja Turusen ääni kolahti todella paljon. Jotenkin yhdistän Tarjan ja Maon toisiinsa.!  Kummatkin on diivoja lavalla, joiden ääni saa  monenlaisia tunteita aikaan.

Erityisesti rakastan Maon korkeita ääniä biiseissä. Lemppari kappaleita ovat tähän mennessä Ice Romancer, Demons Cradle ja THE REQUIEM. Myös balladi kappaleet sopivat hyvin Maon äänelle.

Sadie herkut :3

Olisihan noita kappaleita paljon enemmänkin, mutta ainakin nuo tulivat ekana mieleen ^.^ Levyjä on tosi vaikea saada mistään, joten aina pitää hyödyntää jos joku toinen keräilijä luopuu omistaan. Olisi myös hienoa päästä joskus Sadien  keikallekin, mutta saapa nähdä koska eksyvät tänne Suomeen ;____; Ehkä toivoa on hyvä pitää yllä, sillä kyllähän täältäkin löytyy aika paljon Sadie faneja, joten en usko, että keikailu tänne olisi mahdottomuus. Ehkä vielä joskus! Sitä ennen on hyvä etsiä levyjä ja dvd:tä, joilla voi sitten ruokkia tätä Sadie nälkää :"D

Tänään olisi tarkoitus katsastaa nuo Sadie fanclub dvd:t.! Niistä voisin sitten kertoa seuraavassa postauksessa, että miten  kolahtivat vai kolahtivatko ollenkaan! Mutta näihin tunnelmiin voisin lopetella tältä erää! ^.^

16.3.2014 Miyavi @ The Circus, Helsinki

No niin... Unohdin tästä keikasta mainita viimeksi kun kirjoitin blogia, mutta nyt kun alkufiilistelyt ovat hieman laskeneet niin kirjottaminenkin tuntuu luontevammalta. Alkuun olin, että olisin kirjoittanut heti samana päivänä, mutta sitten tulin toisiin tuloksiin. Nyt pystyy paremmin ajattelemaan kun ei ole niin fiiliksissä, vaikka kyseinen keikka olikin aivan ihana.

Miyavi ei kuulu niihin lemppari bändeihini, mutta olihan tätäkin herraa vain PAKKO päästä katsomaan. Omistamme vain yhden ainokaisen levyn ja sekin on live levy (Live in London), jota ei oltu paljoa ehditty kuuntelemaan ennen keikkaa. Biisejä en siis tunnistanut, joten se saikin pienen häpeän kulkemaan sisälläni, mutta pääasia oli kuitenkin, että meillä oli jälleen kerran hauskaa, vaikka kipeänä keikalle lähdettiinkin. Tuosta Live in London levystä on mainittava, että rakastuin aivan täysin I LOVE YOU, I LOVE YOU, I LOVE YOU AND I HATE YOU kappaleeseen, mutta sitä herra ei valitettavasti soittanut keikalla ;____; Oli keikalla joitain sellaisia biisejä, jotka tunsin etäisesti, vaikka nimiä en muistanutkaan.

Mutta tosiaan... Vaikka Miyavi ei kuulunutkaan niihin suosikkeihini niin pakko sanoa, että tykästyin häneen vain enemmän kyseisellä keikalla.! Emme menneet tällä kertaa jonottamaan, sillä meillä ei ollut sen suurempia odotuksia keikalta, joten ei haitannut, vaikka jouduimmekin ihan perälle. Oikeastaan näimme sieltä koko keikan, joka oli oikeastaan ihme, sillä keikka oltiin lähes loppuunmyyty!

Olihan tästäkin pakko nappasta kuva!

 Saavuimme Circuksen eteen noin seitsemäksi (ovia oltiin alettu jo avaamaan), sillä mun oli tarkotus nähdä muutamia ihmisiä ennen sitä, sillä olin luvannut hoitaa muutamia kauppoja ennen keikan alkamista. Alkuun olikin pientä sählinkiä kun olimme vahingossa eksyneet vippijonoon, eikä kukaan oikein siinä jonon perällä tiennyt kumpi on se normijono, jossa pitäisi olla jos ei omistanut vippiä. Onneksi sitten sain soiton yhdeltä myyjältä, jonka näin tapahtumapaikalla, joka sitten osasi ohjata meidät oikeaan jonoon :"D Häneltä ostin siis Vinyl Synticate lehden, jossa oli 20sivua pelkkää An Cafea! Lehdessä oli myös Sadieta, joten yllätyttiin suuresti, sillä myyjäkään ei ollut tiennyt tuosta, sillä ei ollut osannut lukea japaninkielisiä nimiä. Saimme häneltä myös kaupanpääliseksi An cafen kassin!

Lehdessä tosiaan oli mukana photoshootit bändin jäsenistä ja aivan ihana party 1 aiheinen levy, jossa oli An Cafea ja Sadietakin (+muitakin bändejä). Tuo levy oli ihana ja sitä olikin mukava katsella seuraavana päivänä kun keikkafiilikset olivat hieman laskeutuneet. Pitäisi kai tähän väliin mainita, että rakastuimme myös erääseen toiseenkin j-rock bändiin, mutta siitä sitten enemmän seuraavalla kerralla! Kyseinen bändi on nimeltään 12012 ja tähän rakastuimme oikeastaan sen takia, että kyseisen bändin laulajalla on niin häiritsevän paljon samanlainen ääni kun Maolla ja heiltä meille onkin tulossa jo yksi levynen.!

Keikkaostokset

 Mutta sitten keikkaan! Meillä oli tosiaan kaverikin tällä kertaa matkassa, joka majoittui luoksemme jo lauantaina. Oli mukavaa mennä tällä kertaa porukalla keikkailemaan ja olihan kaveriakin mukava nähdä pitkästä aikaa ^.^ Lauantai meni oikeastaan vain fiilistellen tulevaa  keikkaa samalla kun kävimme meidän Gazen levyjä läpi.

Tälläkään kertaa emme ostaneet mitään keikalta, vaikka olisihan sellainen Miyavin keikkapaita ollut hieno, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla! Tunnelma keikalla oli mukava, sillä salissa ei ollut mitenkään tungosta, vaikka paljon ihmisiä siellä olikin! Suurin osa ihmisistä taisi viettää aikaansa anniskelualueella, joten sekin saattoi vaikuttaa salin väljyyteen. Oli siis tilaa  tanssia ja Miyavi tosiaan osasi hurmata yleisön puheillaan ja soitollaan, sillä välispiikit olivat mahtavia! Miyavikin puhui hieman Suomea, vaikka pahoittelikin ettei ollut ehtinyt opetella  lauseita ulkoa vaan luki ne kännykästään.! Herran suusta kuului monesti "Moi moi", joka sai yleisön nauramaan. Myös Miyavin rumpali (Bobo) oli symppis ja hänen suustaan kuului muutama  sana  "Rakastan teitä".

Miyavilla oli lyhyet hiukset, joista tykkäsin :3

 Ilta siis oli onnistunut kaikinpuolin ja onneksi keikalla unohtui myös flunssaisuuskin. Yritin olla kovasti yskimättä, mutta yskäkohtaukset ilmenivät melkein aina Miyavin välispiikkien aikana, joten välillä hieman nolottikin, mutta mitäpä pienistä.!! Pääasia oli kuitenkin se, että oli hauskaa ^.^ Varmasti tullaan menemään uudestaankin kyseisen herran keikalle jos vielä joskus eksyy tänne Suomeen.

Miyavi otti kuvan itsestään ja yleisöstä.

Lopuksi herra nappasi kuvan ja riensi halaamaan yleisöä.! Olimme kuitenkin sen verran takana ettemme ylettyneet koskemaan herraa tai että olisimme näkyneet kuvassa  ;_____; Oli ihana nähdä, että Miyavin huulilla koreili väsynyt, mutta onnellinen hymy! Toivottavasti myös keikka oli onnistunut hänenkin mielestään, vaikka keikka-aikataulunsa olikin hirmu kiireinen, eikä herra ollut ehtinyt pahemmin nukkua. Sitä ei kuitenkaan huomannut lainkaan, sillä energinen tämä mies osaa olla ja se myös  tarttui koko yleisöön.!

Kiitokset siis Miyaville ihanasta keikasta!!

Loppuun laittelen vielä muutamia kuvia lehden sisällöstä, jonka ostin.

It is so NYAPPY !!

Sadie ^-^ <3 

Ja lopuksi vielä yksi lemppareistani eli I LOVE YOU, I LOVE YOU, I LOVE YOU AND I HATE YOU kappale!

11.3.2014 An Cafe @ Tavastia, Helsinki

Okei.. Nyt kun viimein pääsen blogini ääreen niin tuntuu etten muista keikasta juuri mitään! Mutta sen voin sanoa, että keikka oli aivan MAHTAVA!! Ehkä tää muisti paranee kun vaan alan kirjoittamaan.. Mutta siis... Saavuttiin Helsinkiin avokin kanssa noin neljäksi, jolloin ehdittiin mennä vielä jonottamaan, sillä ovet keikalle avattiin vasta kuudelta. Jonotusaikaa siis oli ihan mukavasti ja saatiin kulutettua  aikaa ihan hyvin, vaikka ehtihän siinä kylmäkin jo tulla. Olishan siihen voinu ostaa jotan naposteltavaa tai muuta, mutta ei sitten viititty ku haluttiin ehtiä kuitenkin hyvissä ajoin jonoon. Ostettii me sentään PepsiMaxia, joten juotavaa sentään oli.

Aika tuntui tappavalta siinä jonossa, mutta viimein se alkoi liikkumaan!! Tuskalteltiin jonossa  jo et miten ei tulla näkemään keikasta mitään koska ihmisiä oli jonossa kuitenkin jo niin paljon siinä vaiheessa, mutta kaikki muuttui ku päästiin sisälle Tavastialle! Sisällä ei vielä siinä vaheessa ollu edes kovin suurta tungosta, sillä ihmiset olivat keskittyneitä jälleen myyntipöydän luokse, joten päästin onnistuneesti hivuttautumaan ovien luokse, jossa oli jo ihmisiä jonottamassa, sillä ovet saliin olivat vielä suljettuna siinä vaiheessa. Siinä kohdin toive ehti herätä, että josko me sinne edemmäs päästäisiin! Sydän pamppaili koko tuona jänittävänä aikana ja viimein ku ovet avautu nii kauhee RYYSIS ja poukkoilu siirty saliin puolelle. Avokki raahas mua perässä ja  piti tiukasti kiinni etten vaan huku siihen ihmispaljouteen (olen huimat 150cm pitkä). Mun tuurilla onnistuin kuitenkin kaatumaan siinä tungoksessa pahasti ja se teki tosi kipeää, mutta se oli kaikki sen arvoista, sillä päästiin TOISEEN riviin! Siis ihan uskomatona oli taas kun päästiin siihen lavan eteen.! Jo toinen keikka, että ollaan ihan edessä ja siinä onnistuttiinkin pysymään koko keikan ajan, vaikka takaa yritettiinkin änkeä, mutta pidettiin kunniallisesti paikkamme loppuun asti. ! Muistan vielä miten avokin kanssa mietittiin et oltais kierretty sen jonon sivulle, mutta onneks ei tehty niin, sillä ei tosiaankaan oltais  muuten päästy niin eteen.

Jotkut jumalaiset voimat oli nähtävästi meidän puolella  tai sitten on vaan aloittelijan tuuria :"D Mutta ei vaan voi olla niin hyvä tuuri, että tonen keikka ja pääsee näkemään keikan hyvin alusta loppuun. Oltiin siis ihan fiiliksissä ja mä tunsin olevani jossain ihan  toisessa maailmassa kun ensimmänen kappale alkoi soimaan ja miten oltiin onnistuttu pääsemään just Takuyan puolelle!

Ensimmäinen kappale alkoi niinkin ihanalla biisillä kun Smile Ichiban Ii Onna. Oli ihan mahtia kuulla koko keikan ajan just niitä lemppari kappaleita ^.^ soittivat siis vanhoja, että uusia sekaisin, mutta tuolla biisillä oli hyvä aloittaa tanssiminen.Liikkeitä oli tosi vaikea tehdä koska seistiin niin tiiviisti, mutta kyllä siellä kuitenkin pystyi jotenkuten tanssimaan ja se oli ihan huippua. Oli myös ihana nähdä Takuyan hymyilevän koko keikan ajan, joten voisi ainakin kuvitella, että herroilla oli mukavaa tuolla keikalla. Kanonkin pomppi puolelta toiselle ja onnistui taitavasti keimailemaan bassonsa tahdissa samaan aikaan kun  Yuuki heilui koskettimiensa takana biisien aikana. Pääsin näkemään myös Terukiakin, mutta jotenkin kyseinen herra vaikutti hieman vaisulta tai sitten vaan kuvittelen. Ehkä väsymys alkoi painamaan mieltä kun oli viimeinen maa kyseessä, mutta hyvin kuitenkin piti hänkin yleisöä aktiivisena. :3 Ja sitten Mikun vuoro.. Miten kyseistä miestä voi edes kuvailla? Se on niin hurjan symppis ja siitä todella huokuu välittäminen faneja kohtaan. Mikun hymy vaikuttaa niin aidolta ja muutenkin tuntuu olevan sellainen, joka osaa pitää jalat maassa. Koko bändi nimenomaan vaikuttaa sellaiselta ja se just tuossa koko paketissa on ihanaa.

Mutta siis.. Miku! Miku osasi olla myös karismaattinen ja mä oon kyllä niin sitä mieltä, että mustat hiukset sopii sille hyvin. Hieman kyllä nauratti kun siinä meidän vieressä oli järjestysvalvojasedät ja ne hieman katto silleen et "Miks tolla laulajalla on hame päällä.. mitä vittua nää ihmiset sekoo näin paljon...?" ilmeellä, mutta eipä nekään saanu mieltä masentumaan. Kuulin kun yksi siitä edestä puhutteli yhtä naisjärjestyksenvalvojaa et "Ootko sä ollu ennen keikoilla.?" ja ku tää vastas kieltävästi nii samainen tyttö oli sitten et "Kannattaa stte varautua hysteriaan." ja sellaiseksihan se sitten muuttu ku Miku asteli lavalle :"D ....

Miku myös puhui hieman suomea, mutta raukka kaivoi ensin väärän lapun esiin ja olikin sen vuoksi ihan hämmentyny ja joutui pieneen paniikkiinkin  ku ihmiset ei tajunnu/ymmärtäny  mitä se puhui. :(  Myöhemmin Miku sitten löys oikean paperin ja onnistui sitten puhumaan viimein suomeakin ^^" Teruki oli sitten keksiny koko bändille muumimaiset nimet! (Terukimin, Kanomin, Takumin, Yuukimin and Mikumin) päästiin siis kuulemaan Terukiakin keikan aikana... ^.^ Kanon parka unohti sanat, joten häneltä kuului vaan seuraavat:  "kawaii" "nyappy" "arigatou" "kiitos". Takuya puhui yleisölle englantia (raukka tuntui olevan hieman paniikissa, mutta hyvin veti osuutensa, vaikka nauroikin lopussa hermostuneesti) ja Yuuki oli taidokkaasti kirjoittanut käteensä lunttilapun! Hassu mies se Yuuki, mutta tanssia se ainakin osaa :"D

Tekesuta Kousen oli mun ehdoton lemppari! Sekin saatiin kuulla keikalla ja olin ihan onneni kukkuloilla kun tää alkoi soimaan ja Miku kaivoi tamburiinin esille ^.^ osasin jopa taputtaa oikeissa kohdissa!! Encoren jälkeen yleisö puhkes laulamaan bändille You kappaleen, joka tais tulla bändille aika yllätyksenä. Miku näytti aluks siltä, että alkais itkemään liikutuksesta, mutta lopulta alko nauramaan kun laulaminen alko kuulostamaan niin järkyttävältä, mutta niissä kohdissa, joita ihmiset ei kunnolla muistanu nii Miku auttoi laulamalla itse hiljaa lavalla. ;___; Niin ihana mies! Ei sanat pysty edes kuvaamaan  mimmosia tunteita toi koko tilanne sai aikaan. Mäkin onnistuin purskahtamaan itkuun, mutta ne oli vaan ilon kyyneliä koska koko keikka oli niin onnistunu ja ihana, että tullaan kyllä se muistamaan. Ja lopuksi, mutta ei vähäisempänä yleisö sai haluamansa lopetuskappaleen eli BONDSIN! Sitä yleisö alkoikin huutamaan, jolloin bändiläiset katsoivat hetken toisiaan ennen kun asettuivat soitimiensa taakse.

Settilista:

1. Smile Ichiban Ii Onna
2. RoMAN ~Let's make precious love~
3. Wagamama Koushinkyoku
4. Snow Scene
5. Ryuusei Rocket
6. Amazing Blue
7. Tekesuta Kousen ~Anti-aging ver~
8. Escapism
9. Kimi no Machi
10. Bee Myself Bee Yourself ~Jibun Rashiku Kimi Rashiku Umareta Story wa Hajimattenda~
11. NatsuKoi★NatsuGAME
12. Kakusei Heroism ~THE HERO WITHOUT A "NAME"~
13. Itai Onna ~NO PAIN,NO LOVE ? JAPAIN GIRLS in LOVE~
14. Maple Gunman
15. Cherry Saku Yuuki!!
    Encore
16. MY HEART LEAPS FOR "C"
17. BondS ~Kizuna~

Lopuksi Miku vielä piti puheen ja heitti yleisöön sellaisen söpön pehmovasaran, joka saikin aika mielettömän vastaanoton, sillä siitä taisi tulla riitaa, jolloin Miku pahoittelevasti pyysi anteeksi "Sorry, sorry, sorryy". Me ei saatu nappastua mitään, sillä tavaroita heitettiin niin kauas yleisöön, että niitä oli mahdoton saada. Lopuksi sitten otettiin yleisöstä ryhmäkuva bändin kanssa. Me jäätiin avokin kanssa nii pahasti vasempaan reunaan,ettei näytä kuvassa. :( Tosiaan ei ostettu mitään keikalta, sillä siellä ei oikein ollut itselle mitään mieluista. Lohdutusshoppailtiin sitten facen kirpparilla muuten An cafea ja sieltä onki tulossa muutamia julisteita (nimmarilla), jotka ei maksanu paljoakaan.

Ihan huippua siis oli! Kuinkahan monesti olen senkin sanan sanonut tän tekstin aikana.. Mutta ei ollu pettymys vaan vauhtia ja energiaa riitti koko keikan ajan. Ja sen kyllä huomaa ja tuntee kipeistä paikoista ^.^" Toivottavasti tulevat pian taas Suomeen! Ikävä on jo nyt ihan hirmuinen. Lopuksi vielä yhteiskuva ja muutama Mikun ja Terukin twiitti.

Thank You AN CAFE!!!

An Cafe is here!

Noniin... Nyt onkin sitten ehtinyt tapahtua paljon viikonlopun aikana, joten tekstiä on siis luvassa. Mun oli tarkotus kirjoittaa viikonlopun aikana, mutta en vain saanut aikaiseksi. ! Pitäisi kokoelmiakin kuvata, jotta saisin niitäkin lisättyä tänne kaikkien nähtäville :"D Mutta kyllä tässä vielä ehtii ja ehkä otan senkin tän päivän projektiksi! Katsotaan, mutta ainakin olisi inspistä ja haluan lopulta saada tämän blogini valmiiksi, sillä aina tuntuu, että jätän nämä jotenkin keskeneräisiki, joten haluan panostaa tähän nyt kunnolla.!

Mutta  tosiaan.. An Cafe on jälleen Suomessa!! Miku oli hetki sitten twiitannut twitteriin ja sinne onkin nyt tullu  paljon kuvia  ^.^ Oli myös yhdessä twiitissään halunnu nähdä Nuuskamuikkusenkin, mutta sitä herra ei taida nyt päästä näkemään D: Keikka on tosiaan huomenna josta olenkin ihan hirmuisen innoissani. Kuuntelin An cafea paljon teinivuosinani, mutta sitten se tavallaan katosi ja nyt se on taas tullut elämääni uudestaan. Niin kävi myös The Gazetenkin kanssa, joka sekin on tällä hetkellä yksi lemppari bändeistäni.!

Ajateltiin, että mentäisiin jonottamaan avokin kanssa, jotta päästäisiin mahdollisimman eteen. Keikka on Tavastialla, joten näkyvyys lavalle ei olisi ainakaan mahdottomuus jos johonkin keskiriville ainakin pääsisi. Pyritään kuitenkin, että päästäisiin edemmäs, sillä olisihan nämä herrat ihana nähdä ihan lähietäisyydeltä. Ei kuitenkaan odoteta liikoja, sillä varmasti tuonnekin keikalle on tulossa porukkaa, mutta ainahan sitä tovoo, että näkisi edes jotain!! Paras keikkani taisi olla juuri EAT YOU ALIVEN, sillä siinä päästiin ihan eturiviin :3  Sekin oli oikeastaan sattumaa, sillä bändi järjesti paljon aktiviteettia yleisölle, jonka ansiosta sitten päästiin eteen ennen encorea.

Sunnuntai menikin sitten ADAMSIN uusinta  levyä kuunnellen, joka soi kokonaisuutenaan japsiradiosta. Oli aika hassua, että ennen ADAMSIA haastattelussa oli juurikin An cafe :"D Tuosta ei edes tiedetty, joten yllätyttiin vain positiivisesti. Uusi levy oli kuitenkin aivan ihana!! Se on pakko ostaa sitten keikalta ensi kuussa, jonne ollaan myös menossa. ^.^ Rakastuin totaallisesti Heaven kappaleeseen ja siinä varsinkin Adamin ääni pääsee oikeuksiinsa. Adamin ääni kuulosti jumalaiselta ja muutenkin tuota kyseistä kappaletta kuunnellessa meinasi vaipua jonkinlaiseen transsitilaan. Odotan siis levyn ostamista kovastikin.. ADAMSIIN ei koskaan voi pettyä ja oikeastaan levyn kaikki kappaleet kuulosti ihanilta. Seseragi ja Boku no sei ovat myös ehdottomia lemppari biisejä.! Näihin ehtikin tutustua jo aiemmin, joten olivat ennestään jo tuttuja kappaleita.

Adam lisäsi tänään itsestään söppänän kuvan faceen

 ^.^

 

 

 

 

 

 

Mutta sitten tähän päivään eli maanantaihin. :3 Tänään tai oikeastaan jo eilen avokki löys yhdeltä ulkomaalaiselta facekirpparilta ihania Kenjin valokuvia nimmareilla ;_____; (Eat you aliven basisti) ja tänään sitten varmistu, että meillehän ne valokuvat sitten tulee! Niitä on yhteensä 3 ja aivan super söppäniä.! Alkuun meidän piti ottaa vaan kaks, sillä kolmannesta valokuvasta ei niinkään tykätty, mutta sitten tää myyjä alko ehdottelemaan, että saisitte nää kolme sillä ja sillä hinnalla ilman posteja, joten olihan ne sitten pakko ottaa, vaikka loppusummaksi tuliki yli 20e ostos :"D ... Huomenna olis tarkotus ostaa An cafenkin keikalta jotain, mutta eiköhän meiltä löydy aina sen verran rahaa, että saadaan sieltäkin jotain hamstrattua mukaan ^^" Juliste olis tosiaan kiva ja ehkä valokuviakin.. Tosin ei yhtään tiedetä mitä siellä on myynnissä. On kyllä niin epätodellinen olo huomisen suhteen... Toivottavasti kaikki menisi hyvin ja että tultaisiin nauttimaan keikasta täysin rinnoin.

Ja vielä tähän lopuksi kuva viime ostoksistani eli An cafen  keikka dvd ja heidän ensimmäinen levynsä, jotka kolahtivat postiluukusta perjantaina :3